Big Nick
Kouluilun jälkeen jakaannumme nerokkaasti eri nakkihommiin ja tapaamme ylopiston ruohokentällä piknikin merkeissä. Osa on ostanut kaljaa ja viiniä ja osa take way ruokaa. Syömme, kuuntelemme hyvää musiikkia ja siemailemme hieman juomaa. Aurinko paistaa niin hullusti että joudumme hakemaan shortsi-pökät sisältä ja jatkamaan makoilua, kortin peluuta ja nukkumista. Olemisen sietämätön keveys on kyllä sietämätöntä.
Seuraamme korttia pelaamaan liittyy 4 kiinalaistyttöä, jotka pelaavat suomalaista ristiseiskaa kanssamme kuin vanhat tekijät ja huomattavasti nopeammin kuin suomalaiset ikinä. Koska kielessään on solmu, kutsuvat minua Pepuksi.
21.30 Hei ruotsalainen, ota nakki
Kinukkitytöt lähtevät mukaamme baareilemaan O'Malleyssiin, jossa on Shanghain suomalaiset Ry:n (tosi juttu nimittäin) joka kuukautinen suomalaisilta. Coctail Sausages nimellä saa loistavasti paistettuja ja rasvaisia prinssinakkeja, ketsuppia, sinappia ja asiallisesti paistettuja perunoita. Kyllä muuten oli hyvän makuista. Eivätkä maksaneet meille mitään vaan ilmeisesti suomalaiset firmat kustantavat tämänkin eventin. Kalja kyllä on innoissaan mutta tytöt ovat tyytyväisiä saadessaan Strongbow siideriä ainaisen kaljan sijasta.
Kiinatytöt eivät arvosta oikein suomalaista Finlandia Vodka menoa (saatavilla ilmaiseksi) vaan Nopa lähtee etunenässä viemään heitä Piccadillyyn halvempien juomien ääreen. Ilmeisesti tytöille täytyy maksaa kaikki (?) joten sinänsä hyvä idea siirtyä täältä pois.
Me sen sijaan jatkamme läpän heittoa suomalaisten aikuisten ja varsinkin kolmen ruotsalaisjätkän kanssa. Heepot kertovat että vastaavissa ruotsalaisten bileissä on huomattavasti tylsempää, joten he ovat mieluusti mukana suomalaisten mukana.
Windows 2001
Siirrymme ruotsalaiset mukanamme sekalaisessa järjestyksessä Windowsiin juomaan Baileyssiä ja juonimaan ensi keskiviikon omia suomalaisbileitämme täällä. Ensimmäinen manageri-kandidaatti sanoo että homma on ihan perseestä ja syö aiemmin saamani käyntikortin revittyään sen ensin neljään osaan. Musta mies osaa kyllä tehdä asiat oikeasti kuulisti. Sen jälkeen äijä kuvaa minua ja asiaani videolle kunnes häipyy jonnekkin. Jossain vaiheessa paikan oikea manageri löytyy ja äijjä onkin erittäin rento ja pieni tummakaveri, jonka kanssa heitämme taas in the ghetto juttua pihalla. Seuraan liittyy myös paikan oikea DJ ja he päättävät että ensi keskiviikko on oikein hyvä aika ja ei ole väliä vaikka meitä tulisi vähemmänkin. - Anime-Peppu |
Hen hao, laoshi!
Muiden mutustellessa nakkia O'Malleyssissä, kohteliaina isäntinä lähdemme kuljettamaan kikattavia kiinalaisia kohti picadillyn ravintolaidylliä. Suomalaisista mukaan seurueeseen liittyvät ne joiden mielestä nakit kuuluvat silmille ennemmin kuin suuhun, ja koska Picadillyn hintataso on nolla, seurueemme tarvitsee 4 taksia. (Kuusi kiinalaista tosin mahtuu hyvin yhden taksin takapenkille.) Matkalla hauskuutamme kiinan taidoillamme (bu hao) ja masan parralla, jollainen kuulemma kuuluu olla vain vanhoilla ihmisillä. Juhlallisesti masa saa myös lempinimen FunnyGuy. Jossain välissä taivaalta tippuu lumihiutaleiden näköisiä juttuja, joka ilmeisesti myös oli lunta. Ei kovinkaan tavallista Shanghaissa kuulemma, ainakaan tähän aikaan vuodesta.
Sikadilly
Picadillyssä meininki on aika rauhaisaa, muutama paikallinen, Karim ja Evan mainostoimistoguru. Kun kaikki taksit ovat saapuneet paikalle, alamme välittömästi harkitsemaan mihin voisimme mennä seuraavaksi. Paikka on kiinalaistyttöjen mielestä sentään hieman parempi kuin O'Malleys, ja osa käy testaamassa myös tanssilattian. Masa ja Aki vertailevat Heinekken pullojen makueroja, Nopa napisee jotain jonka merkitys jää kuitenkin ainakin kirjoittajalle epäselväksi. Meininki on kuitenkin aika laimeaa, ja seurueemme päättää siirtyä HuaHai -arealle, joko Rojamiin, joka on tyttöjen suosima paikka, tai Pegasukseen.
"Hi! I'm Kinky, 19 year old international marketing -student."
Matkalla taksissa "Kinky" ja "Ice" (miksei suomessakin voitaisi keksiä itse nimiä?) kertovat että ovat kaikki 19 tai 20 vuotiaita yliopisto-opiskelijoita, osa lukee lakia ja osa international marketingia, kaikki neljättä vuotta. Sairaan aikaisin aloittavat korkean tason opinnot. Osa takseista seikkailee tapansa mukaan epämääräisissä osoitteissa, ja joudumme odottelemaan Pegasuksen portailla muutaman hetken ennenkuin kaikki ovat löytäneet paikalle.
Sorry, we have a dresscode tonight and you are too young and western-people welcome!
Itseasiassa odottelua kertyykin huomattavasti enemmän, sillä Pegasukseen on valtava jono. Jonon etunenässä takkinsa hajoittanut kiinalaismiljonääri roikkuu ovenkahvassa essopäissään ja huhuilee jotain sekavaa. Me järjestäydymme siistiin parijonomuodostelmaan häirikköporukan viereen, ja katselemme kun japanilais-animet eivät pääse dresscoden takia sisään. Pitkätukkainen 99% tatuoitu portsari jututtaa meitä, ja päästää ensin puolet seurueestamme sisään lämpimään. Sitten ovelle hyökkää pieni ja hikinen kiinalainen door-manager, joka ilmoittaa, että Pegasuksessa on dresscode eivätkä kiinalaistytöt voi siksi tulla sisään. He ovat myös liian nuoria. Tosin me länsimaiset yllättäen olemme hyvinkin tervetulleita. Olemme kuitenkin herrasmiehiä, ja jäämme viihdyttämään vieraitamme. Nopa saa jalkansa oven väliin ja käy hakemassa jo sisälle menneet takaisin ulos. Piritta ja Jaana(?) jäävät kuitenkin pegasukseen, kun seurueemme lähtee laahustamaan kahden korttelin päähän Club Rojamiin. Masa ja Aki löytävät laukusta finnish-tea pullon, joka tuleekin tarpeeseen. Kikattavat teinikiinalaiset hajoittavat pään suhteellisen helposti ...
Rojam ist bra
Rojamiin pääsee ja mahtuu aina, mutta sisään maksaa 35 yuania. Akin kanssa pelkäämme että joudumme maksamaan kinkyt sun muun sisään, kuten kiinassa on tapana - mies maksaa, mutta onneksi :) tytöt maksavat itse. Hihittelemme hetken automaattityyppisille narikkalaitteille, ja siirrymme dance-salin puolelle. Meininki näyttää hyvältä ja seurueemme valloittaa nopeasti vaadittavat neliömetrit tanssilattialta. Pääsylippuun kuuluu yksi ilmainen juoma, jonka joudumme lunastamaan suhteellisen nopeasti. Nopa tanssittaa kinkkityttöjä tanssikorokkeella masan ja akin ihmetellessä puolitoistametrisiä plasmanäyttöjä tanssisalin seinillä. Ihan hullun hienot valo/videovehkeet verrattuna suomen mihinkään klubiin. Seinäscreenille ajetaan häiriö-designvideota ja livekuvaa tanssilattialta. huimaa panostusta.
DAGADAGA DAA!
Seurueemme siirtyy kokonaisuudessaan korokkeelle ja suomifiilistely on huikeaa kun DJ pyöräyttää ilmoille ennen kuulemattoman remixin Daruden Sandstormista. Nopa veivaa kuin travolta ja kerää suurehkosti huomiota olemalla kaksi kertaa pidempi kuin kukaan muu tanssikorokkeella. Japanilais-häiriö-animet ovat todella sekaisin ja huitovat toisiaan silmiin fluorisoivilla kirkasvalolampuilla etteivät nukahtaisi. Sick...Ikäväksemme kiinalaistytöt tykkäävät kovasti japanilaisten nisti-lampuista, ja koitamme hienovaraisesti sanoa että he eivät ehkä ole kovinkaan turvallista seuraa. Meno alkaa hiljentyä, ja tanssilattia tyhjenee muutamassa hetkessä.
Masa tapaa vanhan tutun Chrisin, johon tutustuttiin ensimmäisenä viikonloppuna. Chris esittelee Rojamin underground -puolen, jonne mennään epämääräisestä pikkuovesta mestan takaosasta. Sielläkin meno on jo hyytynyt, ainoastaan yksi homotanssija veivaa Michael Jacksonin Badia keskellä lattiaa. Chris ja tämän tyttöystävä kertovat että pikkuhuoneessa tulee aina jotain alternative-musaa kun normaalisti pääsalissa soitetaan aika poppista. Lupaamme tulla taas uudestaan, ja siirrymme taas ulos kylmyyteen.
Chinese go, let's party
Kävelemme suhteellisen vaivalloisesti (finnish tea) takaisin Pegasukseen, ja pidämme pienen palaverin ennekuin siirrymme jonoon. Tytöt päättävät lähteä himaan, ja sovimme että tapaamme heidät aamulla klo 1200 ja lähdemme isolla porukalla piknikille jonnkin puistoon, tunnin ajomatkan päähän. ihan jees, vaikka toisaalta kiinalaistyttölauma on aika rasittavaa seuraa...
Tytöt häipyvät, ja masa, aki sekä nopa siirtyvät sisälle jatkamaan kaatamista. Se siitä dresscodesta... Sisältä ei epäilyistämme huolimatta löydykään suomalaisedustajia, ovat kai lähteneet kotiin tai jonnekin. Arvelemme kuitenkin että Teppo & Elli -sektori ei ole vielä nukkumassa vaan on todennäköisesti tulossa jatkoille, joten otamme rennosti muutaman tanssiaskeleen ja hanaolutta. Nopa puutuu ja lähtee himaan. Masa tapaa lisää ensimmäisen viikonlopun tuttuja. Hen hao!
Tepau och Elli kommer nääs!
Uumoilumme osuivat oikeaan, sillä muutamaa hetkeä myöhemmin Teppo ja Elli saapuu seuraksemme Pegasukseen. Guido uskaltautuu ovelle asti, mutta ei tykkää muzakista ja lähtee taksilla kampukselle pitämään kumiankka-pileitä. Ensimmäisen viikonlopun tuttu, japanilainen hassu lentoemäntä, ostaa masalle Visa Goldilla viinaa ja suomitiimi on elementissään tanssilattialla. Koska olemme jo kanta-asiaksatasolla, saamme useita kutsuja afterpartyihin. Elli saa pantterikaulahuivin, Tepon kadonnut puhelin onnistutaan jäljittämään ja meininki on huisaa. Lopulta Pegasus alkaa sytyttelemään kattolamppujaan ja kolmen taksin kokoinen seurueemme siirtyy Mazzoon, avoinna viikonloppuisin yhteen iltapäivällä, jatkamaan meininkejä. Masan taksilla jatkoille tulee myös huvittava transvestiitti, joka kysyy kaikilta kumpi on, mies vai nainen, ja kommentoi ihmettelyjämme "you never know, you never know!". Meininki on hurjaa, ja Mazzon seikkailujen (katso teppon juttu) jälkeen suuntaamme kotiin nukkumaan. Jostain syystä piknik seuraavana päivänä klo 1200 jää väliin ankkatiimin osalta. - matti |
