10.30 Hainan alkaa kutsumaan
Heräilemme hajalla olevina aamulla. Akilla on edelleen pink-eye ja Tepolla alkaa nousemaan ns. kusi, elikkäs räkä otsaonteloon ja pää alkaa olemana suhteellisen kipeä. Masasta ja Ellistä, noista yön kulkijoista ei kuulu eikä näy mitään. Guido vilahtaa pihalla jossain. Aurinko ei edes paista, mutta ilma on todella paksua ja kosteaa. Tuulehpölähdystäkään ei käy missään ja kaikkien esineiden ja ihon pinnalle tuntuu tiivistyvän ohut kostea kerros ilmaa/vettä. Pakkailemme tavaroita kovasti karsien pieniin vuorireppuihimme ja päättelemme, että jotain tarttis tänäänkin syödä. Menemme perinteisesti korealaiseen.
14.00 Lähdemme
Minibussi tulee hakemaan meidät lentokentälle. Lähdemme kohti Hainanin saarta Etelä-Kiinassa. Lämpötilaksi on lupailtu +32 astetta. Taivaalta saattaa tosin sataa muutamia jenkkiläisiä vakoilukoneita, kuten jokunen viikko sitten kävi. No ilmeisesti ko. vaklarit on päässeet jo takaisin setä Samulin luo, joten tuskin meitäkään vangitaan. Mutta jos ei ala kuulumaan mitään niinku vähän yli viikon päästä niin pistäkää joku Punainen Risti perään tai jotain. Ok, summer holiday here we come! - Tep |
(Seuraavat tarinat on lisätty viikkoa myöhemmin niiden todellista tapahtuma aikaa myöhemmin, palattuamme Hainanilta.)
Lento
Ihmettelemme, miksi lentokentällä ei lentomme portilla ole juuri ketään muuta kuin me. Alkaa pelottaa, että joudumme johonkin potkurikoneeseen johon menee kaksikymmentä ihmistä. No onneksi kone sentään paljastuu Boeingin noin 50-100 paikkaiseksi suihkariksi, joten eipä hätää. Koneessa odotellaan innolla että millasta safkaa mahtaa olla, mutta saamme vaan jotain nuudelimöhnää ja kummallista hyytelölihahässäkkää, joka ei hirveemmin innosta. Koijani pelkäsi ennen lentoa, että joudumme "trombien" pauloihin ilmassa. Nauramme hänet suohon ja trombista tulee matkan virallinen kikkailusana. Kuitenkin lennon kruunaa muutama turbulenssi-ilmakuoppa, jotka heittävät mm. kaljat eräänkin henkilön päälle.
Haikoussa alkaa ongelmat
Saavumme onnellisesti Haikouhun ja ilmasta saari näyttääkin oikein hienolta tuhansine pienine tuikkivine valoineen. Koneesta ulos astuessa silmille iskee niin kuuma ja kostea ilma että ei ole ikinä nähty. Hainanin saarihan siis tosiaan on noin Intian Goan korkeudella, että vaikka on yö niin lämpöä riittää. Pompimme innoissamme ympäriinsä hokien että tätä on haettu ja siirrymme naureskellen lentokenttäbussiin.
Lentokentältä ulostuessamme ryhdymme etsimään Shanghain opiskelija venakoiden meille järjestämää minibussikuljetusta Sanyaan, jossa hotellimme on. Eipähän vaan näy. Kaivelemme ties mistä papereista esiin että miten kiinaksi kirjoitetaan "suomalaiset vaihto-oppilaat" siltä varalta että meitä vastassa olevan häiskän kyltissä ei luekaan niin englanniksi vaan kiinaksi. Kiinassa kun ei logiikka ole ihmisten parhaita puolia. No eipä löydy silti. Hengaillaan ja ihmetellään varmaan puolituntia/tunti ja ruetaan ahdistelemaan kenttähenkilökuntaa. Heidän huonon englannin ja meidän huonon kiinan välityksellä saadaan sentään jotain aikaiseksi ja joku soittelee radiopuhelimella jollekin joka osaa paremmin englantia. Välillä Elli soittaa Shanghaihin venakoille ja selviää että heidän bussinsa onkin odottamassa meitä Sanyan lentokentällä! Meillä ei ollut mitään havaintoa, että saarella on toinenkin lentokenttä. No eipä vissiin, Sanyaan on vaan 300km ja on myöhä yö. Venakoista ei ole apua enää, mutta onneksi paikalle saapuu nainen, joka lopulta saakin meidät fiksattua mukaan johonkin parinkymmenen ihmisen minibussiin, joka on juuri lähdössä Sanyaan. Ennenkuin hyppäämme autoon, käymme ostamassa lentokentän kaupan tyhjäksi kaljasta ja lisäksi vähän snacks-tuotteita, sillä arvata saattaa, että matka tulee olemaan tuskainen. Bussiin tulee lisäksemme noin 6 kiinalaista teiniä, jotka ovat myös matkalla Sanyaan.
On the road again
Kuski polkee Toyota bussia kuin pientä eläintä ja me kippaamme kaljaa, vitsailemme ja puhumme huonoa kiinaa niin että teinit purskahtelevat vähän väliä nauruun. Kaikilla on hauskaa niin kauan kuin bussin ikkunat pidetään kiinni ja luotetaan ilmastoiniin, joka pelaakin ihan hyvin. Jos ikkunan aukaisee, sisään pursuaa tulikuumaa ilmaa.
Noin tunnin päästä hyvä moottoritie meininki loppuu ja kuski alkaa paahtamaan autolla aivan hirveää röykkytietä. Arvelemme, että kyseessä täytyy olla joku todella hyvä oikopolku tai sitten Lonely Planetin tiedot Hainanin kauheista teistä todellakin pitävät paikkansa. Tie on siis aivan kauhea röykkyinen, kuoppainen ja auto tuntuu poukkoilevan täysin holtittomasti. Kuskin täytyy olla jonkin sortin rallikuski, että auto pysyy edes tiellä. Olo on kuin ajaisi Suomessa hidastus esteeseen satasta ja samanlaisia esteitä olisi peräkkäin vähintään tunnin verran. Siinä vähän mielikuvaa röykkyjen määrästä. Mikään auto ei voi kestää tälläistä röykytystä pitkään, mutta ukko vaan painaa kaasua.
Sitten se tapahtuu
Pääsemme lopulta röykkytieltä takaisin asfaltti tielle ja kuski painaa lisää kaasua. Vauhti on varmasti yli satasen kapealla ja mutkaisella tiellä ja paras keino välttyä kauhukokemuksilta on näytellä nukkuvaa. Sitten alkaa tapahtua. Kova pamahdus ja kaikki poukkaavat hereille. Jotkut tajuavat heti, että nyt räjähti rengas. Bussi kaartaa holtittomasti vastaan tulevalle kaistalle ja horjuu kuin heinämies. Kuski taistelee ratissa ja ihmisillä välkkyy elämä silmien edestä. Joku huutaa kauhuissaan ja ilmassa on jonkin verran kaaoksen tuntua. Kuin ihmeen kaupalla rallikuskimme saa kuin saakin auton hallintaan, vaikka pitkään aikaan ei tunnukaan siltä. Auto pysähtyy ja kuski apulaisineen pomppaa ulos. Täällähän ollaan in the middle of nowhere, auto on ties kuinka paskana ja ikkunoitakaan ei voi avata, koska kaikki vähänkin viileä ilma karkaisi ulos ja paistuisimme, koska ilmastointikaan ei ole päällä auton ollessa pysähdyksissä. Hetken kuluttua nousemme kuitenkin autosta ja huomaamme kuskilla olevan sentään jotain järkeä päässä koska hän heti ensimmäisenä juoksi viemään kolmion auton taakse ja alkaa apurinsa kanssa pumpata autoa suorempaan tunkilla. Vasen etupyörä on poksahtanut. Alamme tutkia ympäristöä samalla kun heepot korjailee. Olemme pysähtyneet korotetulle tielle, josta on muutama metri pudotusta alemmas jonnekin vetiseen peltomeininkiin. Olimme siis hyvin lähellä vetää bussilla kuperkeikkaa mäkeä alas. Onneksi vastaan ei räjähdyshetkellä tullut ketään ja päädyimme takaisin omalle kaistalle, koska nyt vastan tulee jatkuvasti suuria venäläistyyppisiä rekkoja, jotka porhaltavat tuhatta ja sataa. Lisäksi parinsadan metrin päästä alkaa kaistoja erottavat ohitusestetolpat. Onnistuimme siis kuin ihmeen kaupalla välttämään ainakin kolme erittäin vaarallista asiaa. Helpotusta on jonkun verran ilmassa ja tytöt halivat rohkaisuksi toisiaan. Sirkat sirittää kuumassa ilmassa omia viestejään ja kauempaa alkaa kuulua ties mitä villikoirien haukuntaa. Mutta eipä hätä ole niin suuri enää. Kinkit vaihtaa renkaan ja matka jatkuu, tosin huomattavasti hitaammin tällä kertaa. Kuskikin taisi pelästyä aika hyvin.
Sanya
Lopulta saavumme Sanyaan ja meidät potkitaan ulos autosta. Olemme bussiasemalla ja paikalliset taksi huomaavat meidät. Meno on kuin Mad Max-elokuvista kun moottoripyöristä viritellyt 1-3 paikkaiset härvelit alkavat ahdistamaan meitä. Mopoja saapuu jatkuvasti lisää paikalle ja ne pysähtyvät aina vaan lähemmäs yrittäen vaihvihkaa ohittaa toisensa. Kuskeilla on ties millaisia kypäröitä ja villakaulaliinoja päässään ja näyttävät suurinpiirtein kuolemanlähtettiläiltä, mutta eivät puhu mitään. Luoja että ilmakin on kuumaa. Elli käy soittamassa Malenalle, täällä asuvalle venakolle ja hän ystävineen tuleekin hakemaan meidät kävellen bussiasemalta ja menemme tavallisilla autotakseilla hotellillemme. Hotelli onkin ihanan viileä ilmastointilaitteineen, mutta ihmettelemme kovasti seinillä hengaavia valkoisia ja keltaisia liskoja. Eipä niistä kuitenkaan haittaa ole ja taitavat jopa syödä malariasääskiäkin, joten annamme niiden olla rauhassa. Käytävillä vilahtelee muutama torakkakin, mutta sehän nyt on ihan normaalia. Masa yrittää ehdottaa yöuntia, mutta hiljennettyämme hänet pääsemme vihdoin nukkumaan. Kellonajasta ei ole havaintoa, mutta on jo todella myöhä. - Tep |
